Nyt innostuin huoltamaan yksiä vanhoja kenkiä oikein kunnolla. Raportti seuraa kuvineen. Lopussa vielä erikseen kuvat vierekkäin vertailua varten.
Vanhat ja melko kolhuisat Allen Edmondsit työn alla. Ensin kenkien puhdistus ja vanhat töhkät irti kengästä, jonka jälkeen CLF:ää perään (Chelsea Leather Food, internetin kenkäscenen suuresti hehkuttama ihmeaine, joka ravitsee nahkaa ja joka ei haittaa kiillottamista ja mitä kaikkea. Hyvää tököttiä, sanovat!). Yön ylitse lepoa ja ylimääräiset mitä pinnalle vielä jäi rätillä pois. Tässä vaiheessa tilanne näytti tältä:
Sitten lankkailemaan! Olen tylsä ja käytän vain yhtä sävyä: kiwin tummanruskeaa. Aluksi tuhdihko kerros merisienellä levitellen ja vissyä liukasteena käyttäen. Tämän jälkeen kohtuullinen kuivumisaika, että varmasti kerkiää tarttua. Tämän jälkeen aloitan kiillon hiomisen toivottavasti järjellisellä lakkamaalaus-tekniikalla. Törmäsin ideaan intternetissä, joten se varmasti on hyvä. Perusajatuksena se, että lankkia lisätään vähenevissä määrin ohuempia ja ohuempia kerroksia edellisten päälle. Vanhasta t-paidasta leikatulla rätillä sormien ympärille kieputeltuna lankkia kenkiin pienin pyörivin liikkein. Kun kitkaa alkaa kertyä ja levitys hankaloituu, rätin seitinohut kostutus vissyllä. Viimeisillä kierroksilla enää pieni hipaisu rätillä lankin pintaan ja yhdellä sormella pientä spiraalia kengät läpi. Tässä vaiheessa on aika toiveikas olo! Yritin saada valokuvan efektistä, mutta ei se ihan välity. Livenä koko kengän peittävä spiraalikuvio oli yllättävän magea:
Viimeinen kiillotus ja lopputulos on aika pliisu!
Kyllähän ne kiiltää ihan todella makeasti, mutta kampausta ei saisi tarkastettua tai naisten hameiden alle kurkisteltua näiden avulla. Homma siis jatkuu!
Olin tähän mennessä käsitellyt vain toista kenkää, pitämättä taukoja kerroksien välillä laisinkaan. Otin nyt molemmat kengät käsittelyyn vuorotellen ja annoin levätä toisen välissä. Lopulta viimeinen hinkkaus ja tarkastelemaan tuloksia. Tässä vaiheessa tajua, että koska projektiin on kulunut noin kolme tuntia, ovat valaisuolosuhteet ennen ja jälkeen -kuvia ajatellen muuttuneet jo täysin. Ensimmäistä kuvaa ottaessa aurinko vielä paistoi, jälkimmäisiä kuvia ottaessa selvästi jo sininen hetki. Opin toivottavasti tästä käyttämään vain keinovaloa testikuvia varten. Tai tekemään pidemmät projektit kesällä. Joka tapauksessa, jälki näyttää seuraavalta!
Mitään peilikiiltoa popoihin ei siis varsinaisesti saanut, mutta kunto näytti kohoavan melko radikaalisti ja yleisilme siistiytyneen. Yksi yksityiskohti vertailtavaksi. Ennen ja jälkeen:
Ei siis mitenkään turha reissu, tästä toivottavasti on hyvä jatkaa. Aikaa kului aika tarkkaan kolme tuntia. Oikean käden etu- ja keskisormet kramppailevat vähän. Sanoisin, että olen ansainnut oluen.
Vertailukuvat, klikkaamalla saa esiin suuremmat versiot:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti