Pukuperjantai pt.2

Välissä kerkisi todellisuudessa jo olla yksi perjantai, jona tietenkin käytettiin pukua!

Tällä kertaa päällä selvästi sinällään formaalimpi tumma puku. Tälläkään kertaa kuvat eivät ole täysin optimaalisia. Ovat sentään otettu oikealla kameralla, mutta syvästi pimeässä yössä. Siristelemällä saa ehkä jotain selvää, tai sitten ei.

Melko perinteinen maksuliinisuus-univormu. Tumma puku, punainen kravatti. Staattinen asento optimoitu vaatteiden istuvuuden arvioimiseen. Kauluspaidan hihoista pitää takin alta näkyä vähän ja mikään paikka ei saa pussittaa tai kiristää omituisesti.

 Virallisuutta taitetaan vaaleanruskealla paidalla. Kuten täälläkin on usein mainittu, kaikki kirjavuus ja kuviointi aina vähentää vaatteen virallisuutta ja juhlavuutta. Tumma puku on itsessään niin juhlava, että arkikäytössä siihen on usein fiksua yhdistää joku hillitty ei-valkoinen paita. Muuten näyttää jo liian täysin juhliin pukeutuneelta.

Kravattisolmuksi valikoitui tällä kertaa windsor. Kyseinen kravatti on sen verran ohutta kangasta ja kaulukset niin leviät, että perinteinen four in hand -solmu näytti kaulusten keskellä aivan liian säälittävältä nykäreeltä. Windsor vain on solmuna siitä huono, että se on sekä tylsä, eikä sovi oikeastaan kenellekään. Tässäkin kokonaisuudessa se ei mitenkään täysin tyydyttävä ratkaisu ole, mutta aamulla ei parempaakaan tullut keksittyä.

 Taskuliina on tuliaisia jostain äitini ulkomaanreissuilta. Aika hauska!

Kalvosinnapeiksi laitoin ihan piruuttani joskus joululahjaksi saamani Tipi -kalvosinnapit. Näitä toivottavasti ei kukaan päivän aikana huomannut, mutta keskenään pystyi huvittelemaan tietämällä, että formaalin puvun ja kravatin alle on piilotettuna jotain naurettavaa kitschiä.

Pukuperjantai!

Olen aloittanut uuden projektin: Pukuperjantai!

Jossain maailmalla tunnetaan casual friday, mutta satuin Internetissä törmäämään formal friday -ilmiöön. Pukua pääsee normaali ihminen käyttämään sen verran harvoin, että kaikki tekosyyt pitää hyödyntää. Pääseepähän säännöllisesti nauttimaan puvun pitämisestä ja samalla harjoittelemaan sitä. Jos puvun joutuu pitkin hampain laittamaan päälle kerran parissa vuodessa, niin luultavasti siitä ei juurikaan nauti tai kyseisessä asussa osaa hengata kovin luontevasti. Pukuperjantain avulla harjoitus pysyy yllä!

Kuvat ovat tällä kertaa valitettavasti keskimääräistä laaduttomampia, koska räpsin ne kännykkäkameralla itse. Ehkä niistä jonkun selvän kuitenkin saa.

Kolmiosainen tweed-puku! Vastaavia voi nähdä esimerkiksi Jeeves and Wooster -sarjassa, eikä välttämättä sitten kauhean paljon nykyään enää muualla. Tarkoituksena oli ottaa selvästi juhlava otto tästä asusta. Tweed ei sinällään ole mitenkään erityisen virallinen tai juhlava itsessään, mutta viikonlopun kunniaksi yhdistin siihen valkoisen paidan ja taskuliinan. Puhdas valkoinen nostaa aina minkä tahansa asun juhlavuutta, verrattuna kirjaviin, kuviollisiin tai värikkäisiin vaihtoehtoihin.

Kuva takki auki. Liivi pääsee oikeuksiinsa.

Lopuksi vielä oikealla kameralla otettu kuva kravatista. Samassa näkyy vähän paidan ja puvun kankaan yksityiskohtia. Joku Nokia-pomo kuulemma joskus sanoi, että kännykkäkamerat korvaavat pian järjestelmäkamerat kokonaisuudessaan. Ihan yhtä hyvää jälkeä kuulemma saa.

Ehkä vielä nykyään tämmöisen kameralla otetut ja kännykällä otetut valokuvat kuitenkin vielä erottaa toisistaan...

Juhlapukeutumista.

Kävin Jyväskylässä häissä. Häihin toki pukeudutaan hyvin ja matkalta tarttui muutama kuvakin mukaan.

Miesten juhlapukeutuminen on paljon vaikeampaa, kun yleisesti tunnutaan luulevan. Vaikka periaatteessa aina pärjää vain laittamalla mustan puvun ja kravatin, niin käytännössä pienetkin virheet tai puutteet latistavat koko kokonaisuuden. Lisäksi koska pukeutumisetiketti on miehille niin tarkkaan määritelty, on sen kanssa helppo mokailla jopa oikeasti.

Mies laittaa oikeasti juhlalliseen tilaisuuteen tumman puvun. Tumma puku on musta tai hyvin tumman sininen tai harmaa. Kuvioit ovat hyvin hillittyjä, jos sellaisia löytyy. Liituraitapuku ei esimerkiksi ole tumma puku, eikä siten kelpaa juhla-asuksi.

Paidan väreistä valkoinen on kaikista juhlavin. Toimistoon, vapaa-ajalle ja kevyeen hassutteluun kelpaavat värikkäät ja pastellinsävyiset paidat, mutta puhdas valkoinen on ainut oikea valinta suuriin juhliin. Samoin puhtaan valkoinen taskuliina on taskuliinavalinnoista varmin ja juhlallisin. Kravatin suhteen saa käyttää enemmän mielikuvitusta, mutta hillityt ja selkeät kuviot sopivat juhliin selvästi paremmin, kuin Simpson-kuvioiset tai muuten kovasti kikkailevat solmiot.

Päällystakki on loppukesään sopivasti melko kevyt ja yleisesti nuorekas. Puolipitkä takki suojaa pukua pölyltä ja roiskeilta. Koska kyseessä oli kuitenkin rennot kesähäät, ei päällysvaatteiden kanssa tarvinnut stressata. Huopahattu on lähes kaikissa tilanteissa aina loistava valinta, vaikka nykyään harmillisen harvinainen näky. Laadukas hattu kruunaa asukokonaisuuden kuin asukokonaisuuden, suosittelen kaikille..

Yksityiskohtana kravatti. Kravatiksi on valittu kesäisesti vaalean keltainen ja juhlavasti vähän kimalteleva, mutta hillitty yksilö. Kravattisolmun tulee peittää koko kauluksien väliin jäävä alue siten, että päältä tai sivuilta ei vilku nappeja, vaan kravatti istuu ja täyttää kauluksien väliin juuri napakasti. Kauluksien taas tulee laskeutua vastaavalla tavalla siististi alas asti, eikä jäädä esimerkiksi roikkumaan ilmaan liian suuren kravattisolmun takia.

Vielä yksi kuva, jossa näkyy joitain yksityiskohtia asusta. Taskuliina oli siis valkoinen ja solmiopidike kultainen. Tarkkaan katsomalla voi kenties erottaa solmionpidikkeen koristeluna olevat nuotit,  muusikoiden häissä kun nyt kerran oltiin ja soittamassa vähän myös itsekin.